Kofeiinikertomuksia: Good Life Coffee

Kofeiinikertomuksia on uusi juttusarja, jossa toimittaja Ia Tanskanen esittelee kiinnostavia paikkoja ja henkilöitä kahvin maailmasta. Ensimmäisessä osassa esitellään kalliolainen kahvila Good Life Coffee ja sen omistaja Lauri Pipinen.

Kofeiinikertomuksia on uusi juttusarja, jossa toimittaja Ia Tanskanen esittelee kiinnostavia paikkoja ja henkilöitä kahvin maailmasta. Ensimmäisessä osassa esitellään kalliolainen kahvila Good Life Coffee ja sen omistaja Lauri Pipinen.

Good Life Coffee

Good Life Coffeen Lauri Pipinen. Kuva: Ia Tanskanen.

Kofeiinikertomuksia-juttusarjan aiheena ovat paikat ja henkilöt, joihin olen tutustunut kahvi-innostukseni kautta. Jokaisessa osassa esittelen joko mielenkiintoisen kolmannen aallon kahvilan tai kahvin parissa työskentelevän henkilön.

Ensimmäisessä osassa esitellään kalliolainen Good Life Coffee -kahvila ja haastateltavana on sen omistaja Lauri Pipinen.

Taustaa: Kahvin kolme aaltoa

Kahvikulttuurin ensimmäisellä aallolla viitataan yleensä 1800-luvulla alkaneeseen kahviteollisuuden kehitykseen. Kahvi muuttui luksustuotteesta arkipäiväiseksi nautintoaineeksi. Toinen aalto toi mukanaan erikoiskahvit, Starbucksin kaltaiset suuret ketjut sekä esimerkiksi erilaisin makusiirapein maustetut kahvit. Kolmas aalto on terminä monitulkintainen, mutta sen kahveille ja kahviloille on tyypillistä kasvanut tietoisuus kahvin laadusta, alkuperästä ja kasvuympäristöstä. Ylimakeat makusiirappi-kahvijuomat jäävät taka-alalle ja itse tuote, kahvi, tulee taas huomion keskiöön. Keskeisiä tienraivaajia erikoiskahvin kentällä ovat olleet uudet toimijat, kuten portlandilainen Stumptown Coffee Roasters, jota käsitellään erikseen sarjan seuraavassa jutussa.

Kolmas aalto on terminä monitulkintainen, mutta sen kahveille ja kahviloille on tyypillistä kasvanut tietoisuus kahvin laadusta, alkuperästä ja kasvuympäristöstä.

Kolmannen aallon kahvien paahdot ovat usein monisyisiä, ja niistä on erotettavissa runsaasti erilaisia makuja ja nyansseja. Aivan kuten viini tai artesaaniolut, voi kahvi olla kulinaarinen ja monitasoinen kokemus. Espressopohjaisten kahvijuomien rinnalle on tullut useita erilaisia tapoja tehdä suodatinkahvia, esimerkkeinä Aeropress, Chemex ja Hario V60. Kolmannen aallon kahveissa sekä raaka-aine että juoman valmistamisen käsityö ovat tärkeitä.

Kahvilakokemuksena kolmannen aallon kahvilat poikkeavat ketjukahviloista. Ne ovat yleensä pienempiä yksiköitä kuin suurketjujen toimipisteet. Niiden baristat ovat kiinnostuneita kahvista ja usein mielellään keskustelevat siitä asiakkaan kanssa. Jos kahvilaa pyöritetään vaikkapa muutaman vilpittömästi kahvista innostuneen baristan voimin, välittyy toiminnasta erilainen tunnelma kuin suurten kahviloiden hieman persoonattomasta ”sumppia liukuhihnalta”
-ilmapiiristä. Suosikkikahvipaikoistani on välittynyt persoonallisempi ja intohimoisempi ote kahviin, pienen työyhteisön tuttavallisuus sekä rentous.

Olen juonut kahvia niin kauan kuin muistan, mustana ja paljon. Moccamaster kulki mukanani muutosta toiseen, mutta aeropressit ja chemexit olivat sanastoa, jonka luulin liittyvän hydrauliikkalaitteisiin. Ennen pureutumista aiheeseen syvemmin, teen tunnustuksen: vuosia sitten, lukioaikoina, keitin silloin tällöin pannullisen Juhla Mokkaa, jota juoman viiletessä lämmittelin mikrossa, jos en jaksanut keittää uutta. Puistattava tapa, joka onneksi jäi niille ajoille. Tämä tunnustus on tehtävä, sillä haluan korostaa, että kirjoitan tätä juttusarjaa kahviherännäisen, sumppifiilistelijän ja amatöörin näkökulmasta, en asiantuntijan. Toivon pystyväni jakamaan kahvin hurmoksellista ilosanomaa lukijoille ja vinkkaamaan mukavia paikkoja läheltä ja kaukaa.

Teen tunnustuksen: vuosia sitten keitin silloin tällöin pannullisen Juhla Mokkaa, jota juoman viiletessä lämmittelin mikrossa, jos en jaksanut keittää uutta.

Good Life Coffee

Good Life Coffee Helsingin Kolmannella linjalla on perustettu vuonna 2012. Vuodesta 2014 lähtien Good Life Coffeella on ollut myös oma paahtimo Heikinlaaksossa. Good Life Coffee eli GLC on yksi Helsingin suosikkikahviloistani niin tunnelmaltaan kuin päätuotteensa eli kahvinsa puolesta. Tutustuin paikkaan aikoinaan, kun silloinen poikaystäväni, nykyinen aviomieheni Tuomas oli siellä töissä baristana. Muistan jo silloin ihailleeni paikan tunnelmallista sisätilaa sekä kokeneeni kahviin liittyviä ahaa-elämyksiä. Kahvinjuojana olin mennyt usein määrä edellä: ei niin väliä millaista kahvia juo, kunhan sitä on ja mieluusti paljon.

Good Life Coffee

Good Life Coffee. Kuva: Mikko Ryhänen

Good Lifen suodatinkahveja juodessani opin huomaamaan, että siedettävän, hyvän ja tajunnanräjäyttävän kahvijuoman välillä todellakin on eroja. GLC:stä ei tarvinnut lähteä pettyneenä pois. Myös erikoiskahviharrastuksen yllä leijunut salatieteen ja hifistelyn pöly oli kenties ollut vain omaa kuvitelmaani. Tavallinen kuluttaja, jollaiseksi itseni luen, voi löytää kahvin ja lähteä tutkimusmatkalle oppimaan uutta ja välttämään pahaa kahvia. ”Avoid Bad Life”, kuten GLC:n muki kehottaa. Istahdimme Laurin kanssa alas, joimme kahvia ja keskustelimme siitä.

Opin huomaamaan, että siedettävän, hyvän ja tajunnanräjäyttävän kahvijuoman välillä todellakin on eroja.

Good Life Coffeen omistaja Lauri Pipinen, miten oma innostuksesi kahviin aikanaan heräsi?

“Vähän päälle parikymppisenä alettiin käydä kavereiden kanssa kahviloissa, koska oltiin, että nyt keksitään jotain muuta kuin olutkuppiloissa istuskelu. Kun ei juonut suodatinkahvia vaan kaikkia espressopohjaisia, niin alkoi kiinnostaa miten niitä tehdään. Sitten sen jälkeen ostin myös kotikoneen, espressomasiinan, ja siitä se lähti YouTuben avustuksella. Latte-art oli alkuinnostus ja maitopohjaisien kahvien teko ylipäätänsä, kuten se ehkä tuppaa olemaan monella aloittaessa. Sitä kautta se sitten lähti.”

Milloin syntyi ajatus oman mestan perustamisesta?

“Noin kahdeksan vuotta sitten, kun olin restonomikoulussa, tein opinnäytetyöksi kahvilan liiketoimintasuunnitelman. Siitä se idea lähti, mutta kokkikoulussa se alkoi enemmän selkiintyä.”

Mikä sai lopulta perustamaan oman kahvilan?

“Kun koulut loppuivat. Kokkikoulu kesti kaksi vuotta, mutta tiesin, etten tule tekemään kokin hommia. Se oli enemmän ajan peluuta. Silloin oli otollinen hetki, kun kahvibuumi oli meneillään ja kun olin silloin hallitseva Vuoden Barista  2011.”

Good Life Coffee

Kuva: Mikko Ryhänen.

Mikä on mielestäsi suurin ennakkoluulo, joka erikoiskahvin yllä leijuu? Mitä jengi ajattelee sen olevan?

“Ehkä yleisin on se, että ihmiset ajattelee erikoiskahvin tarkoittavan vain espressopohjaisia juomia. Jos asiakas on kuullut, että täältä saa hyvää kahvia, he saattavat kysyä suositusta ja ihmetellä, jos heille tarjotaankin suodatinkahvia.”

Miten saat myytyä asiakkaalle idean, että kokeile esimerkiksi suodatinkahvia vai ovatko ihmiset ehdottomia?

“Riippuu vähän. Silloin yleensä kysyn, mitä asiakas yleensä juo. Jos asiakas sanoo juovansa yleensä lattea, niin ala välttämättä suosittelemaan esim. tuplaespressoa, ainakaan ensimmäisillä kerroilla. Kyse on kuitenkin tottumuksista.”

Verrattuna muuhun maailmaan tai vaikka vain Eurooppaan, missä mielestäsi Suomen kolmannen aallon kahviskene tällä hetkellä menee?

“Ehkä jossain sellaisessa oleilupinnassa. Viisi, neljä vuotta sitten tuntui, että paljon tapahtuu ja mediassa kirjoitettiin paljon, uusia paikkoja tuli jonkin verran, mutta nyt ehkä enemmän oleilua. Ei ole tapahtunut niin paljon. Kovin buumi ehkä meni jo, nyt ei ole tullut mitään uutta. Ehkä odotellaan vähän mitä se olisi.”

Millaisia kahvitrendejä on tällä hetkellä pinnalla ja kuka tai mikä niitä säätelee?

“Mikähän se olisi…ehkä se ei ole enää vain Good Life Coffee, tai Sävy tai Kaffa, johon mennään juomaan hyvää kahvia, vaan se alkaa olla aika laajemmalla. Ja toisaalta sitten on tullut Espresso Houset ja tuollaiset, niin ehkä se sitä kauttakin laajentuu se käsitys erikoiskahvista. En tiedä, kuinka monelle se on sitten sitä erikoiskahvia, siinä missä me olemme erikoiskahvia, ja samoin muut pikkupaikat, jotka tekevät pieteetillä. Isoille massoille se on selkeästi kuitenkin parempaa kahvia verrattuna siihen Juhla Mokkaan.”

Kuten mainitsit, uudet isot ketjut kuten Espresso House ovat rantautuneet Suomeen. Miten näet niiden roolin tässä kentässä?

“Ensiaskeleet ovat varmaan sellaiset, että siellä käy aika paljon nuoria ja ehkä sitä kautta ne löytävät kahvin maailmaan. Ehkä sieltä jossain vaiheessa joku löytää myös tänne ja kiinnostuu kahvista enemmänkin. Toisaalta ehkä vähän sellainen olo, että kohta ne (Espresso House) alkavat olla se, mikä on se ”kahvien kahvi”. Ollaan kuitenkin aika pieniä täällä Kolmannella linjalla. Harvat näistä pienpaahtimoista, erikoispaahtimoista, on kuitenkaan tuolla kauheasti esillä. Se ehkä täältä Suomesta puuttuu. En tiedä onko se muissa Pohjoismaissa kauheasti esillä. Ehkä jotain pitäisi herätä tekemään, että saisi sitä vielä enemmän esille.“

Jos omistaisit kristallipallon, mitä ennustaisit tuleviksi kahvitrendeiksi? Kun välillä on vaaleapaahtoista, välillä taas sitä ja tätä, niin mikä voisi olla seuraava pinnalle tuleva juttu?

“Onko se sitten nää Sudden Coffeet sun muut… En tiiä. Sitä siis nyt on ainakin maailmalla ollut, eli parempaa kapselikahvia automaatteihin. Se on ehkä menossa siihen suuntaan, että kahvintekoa helpotetaan. Että kotonakin pystyisi helposti tekemään, ettei tarvitsisi enää vaakaa ja myllyä, jotka itselle on aika itsestäänselvyys. Monelle sekin on liikaa. Alkuun se oli ehkä sitä, että tää on kauhean erikoista ja pitää olla kaikki viimeisen päälle, niin kuin meilläkin. Mut ei meillä enää kauheasti tuoda sitä esille. Jos joku tilaa kahvin, niin hän saa kahvin, ei mitään luennointia.”

Sitten kysymys kahvin valmistamisesta käsityönä. Jos oletetaan, että raaka-aine eli kahvi ja sen laatu merkitsee, niin kuinka paljon merkitsee lisäksi käsityö ja eri vaiheet? Millaisia vinkkejä sinulla olisi kahviharrastajille, jotka eivät välttämättä halua valita pelkkää napin painallusta vaan haluavat mielummin puuhastella itse?

“Loputtomastihan siinä pystyy kikkailemaan kaikenlaista. Mitäs mä nyt nyt sanoisin… Onhan sillä paljon väliä, miten se kahvi tehdään. Ja raaka-aine pitää olla kohdillaan. On väliä raaka-aineella, mutta koska nykyään on tehty simppeliksi ja helpoksi kaikki välineet ja mitä niillä tehdään, niin jos ei halua, niin enää ei tarvitsi kikkailla saadakseen hyvää.”

Missä kahviloissa tykkäät itse käydä?

“Joku aika sitten Kalle Freese kysyi, että missä kahvilassa käyt tai kävisit Suomessa. Vastasin, että Andantessa varmaan kävisin, kun olen kuullut siitä paljon, mutta en ole käynyt. Ei oikein ehdi käymään missään. Sävyssä käyn, kun se on vähän tuossa kotimatkan varrella. “

Onko jäänyt mieleenpainuvia kahvilakokemuksia reissun päältä? Joko erityisen maistuva kahvikupponen tai muuten hyvä meininki?

“The Coffee Collektive Köpiksessä. Ne kaikki neljä paikkaa ovat vähän erilaisia ja erityylisiä, voi ottaa nopean take awayn tai jäädä istuskelemaan. Vaikka ne ovatkin aika kiireisiä, niin ne ovat kaikki vimosen päälle ja hienosti laitettu. Berliinissä Populuksessa on hyvät kahvit ja kahvilakin on ulkonäöltään hieno ja viimeistelty, kodikas.”

Good Lifella on myös paahtimo. Oletko itse perehtynyt siihen syvemmin vai onko se enempi Samuli Ronkasen tonttia?

“Samuli hoitaa sitä. Olen lähinnä siellä paahtopäivinä.”

Minkä kokoinen määrä paahtopäivänä paahdetaan?

“Meillä se on noin seitsemän kiloa. Viikkopaahto on noin 200 kiloa. Pieniä ollaan vielä.”

Kuinka monta baristaa on tällä hetkellä Good Lifen reservissä?

Oskari, Ella, Jaakko ja minä.”

Sitten loppuun vielä keventävä lisäkysymys. Oletko koskaan mikrottanut kahvia? Ja mikä on paras baagelssi kahvin kanssa?

“En ole mikrottanut kahvia. Paras baagelssi tällä hetkellä on mantelicroissantti.”

Entä mikä on oma suosikkisi, espressopohjainen kahvi vai suodatin?

“On se suodatin.”

 

Good Life Coffee

Kolmas linja 17, Helsinki

https://goodlifecoffee.fi/

https://www.facebook.com/goodlifecoffee/

Let's talk about this

Article was written by

We use cookies on this website to make your browsing experience better. By using the site you agree to our use of cookies.

I understand and accept this.

Send this to a friend