Koukussa podcasteihin

Jukka Tulensytyttäjä sai yliannostuksen musiikista ja vaihtoi Spotifyn podcastien kuuntelemiseen. Näiden podcast-suositusten myötä on helppo lähteä etsimään omia suosikkeja.

Jukka Tulensytyttäjä sai yliannostuksen musiikista ja vaihtoi Spotifyn podcastien kuuntelemiseen. Näiden podcast-suositusten myötä on helppo lähteä etsimään omia suosikkeja.

podcast

CC0 License

Vaikka Suomessa podcastit ovat vasta nousemassa valtavirran suosioon, niiden historia on verrattain pitkä. Podcast, eli Podcasting, sai alkunsa vuonna 2003 kun yhdysvaltalainen ohjelmoija Dave Winer ja entinen New York Timesin toimittaja Christopher Lydon tekivät 25-osaisen audioblogin, jossa Lydon haastatteli mm. bloggaajia, futuristeja ja poliitikkoja. Winer julkaisi haastattelusarjan, joka sittemmin tunnettiin ensimmäisenä podcastina.

Lokakuussa 2003 ohjelmoija Kevin Marks esitteli maailmalle skriptin, jolla saatiin siirrettyä automaattisesti MP3-tiedostoja iTunesiin ja sieltä iPodiin. Vuonna 2004 podcasting-termi vakiintui ja myöhemmin samana vuonna ensimmäiset podcast-verkostot ja podcasteihin erikoistuneet verkkopalvelut aloittivat toimintansa.

Seuraavana vuonna podcastit löivät läpi jenkeissä. Apple lisäsi iTunesiin tuen podcasteille ja mm. Valkoinen talo alkoi julkaista presidentin puheita viikottaisena podcastina. Samoihin aikoihin myös Suomessa aloiteltiin podcastien tekemistä.

Wikipedia, jonka tietoihin tämä alkujuontokin vahvasti nojaa, osaa nimetä Suomen ensimmäiseksi podcastiksi FcLaten Netradion, joka aloitti podcastauksen toukokuussa 2005. Ikävä kyllä Google ei enää löytänyt linkkiä tuohon, mutta olkoon mielikuvitus moottorimme.

Itselleni podcastit tulivat ensimmäistä kerran vastaan vuonna 2013. Kuuntelin ensimmäisen podcastini Jussi Mäntysaaren blogin kautta. YleX:n juontajana tunnetuksi noussut Mäntysaari, nykyinen Spotifyn soittolistajumala piti tuolloin Soundcloud-pohjaista podcastia Radio Helsingin aamuista tutun Jani Nivalan kanssa. Herrat olivat tosin aloittaneet podcast-uransa jo jokunen vuosi aiemmin The Voicella. En syttynyt podcasteille vielä tuolloin. Näin yhtä paljon järkeä kuunnella kahta miestä horisemassa arkisista aiheista kuin näen tänä päivänä vloggareiden aamiaiskoosteissa. Mutta ihmiset muuttuvat.

En syttynyt podcasteille vielä tuolloin. Näin yhtä paljon järkeä kuunnella kahta miestä horisemassa arkisista aiheista kuin näen tänä päivänä vloggareiden aamiaiskoosteissa. Mutta ihmiset muuttuvat.

Podcastit alkoivat kiinnostaa itseäni loppuvuodesta 2014. Noihin aikoihin lopetin Spotify-tilaukseni saatuani yliannostuksen musiikista. Aloin etsiä vaihtoehtoisia tapoja täyttää kävelylenkkieni äänimaisemaa. Löytyi Radio Helsingin podcast-arkistot. Mili Kaikkosen Vaiheessa oli ehdoton suosikkini. Ikävä kyllä noitakaan podcasteja ei enää löydy. Radio Helsingin omistajanvaihdoksen jälkeen koko podcast-arkisto katosi internetistä. Nyt ainoa Vaiheessa-podcast, jonka internet enää tuntee on “#vaiheessa”, joka on Nordkappin podcast-sarja suomalaisesta designista “vahvasti alan sisältä katsoen”. Voi vittu.

Radio Helsingin jälkeen löytyi Yle Puhe ja ihana jokavuotinen kesäaamujen pelastaja: Ali Show. Perttu Häkkinen, Jari Sarasvuo. Samaan sumppuun löytyi myös Radio Rock ja Total Hockey Forever, jonka podcastit eivät muuten enää päivity iTunesiin. Kuten eivät myöskään Radio Helsingin. Onko maksullisten podcastien aika tulossa? Aika näyttää.

Myöhemmin löytyi Maailman politiikan arkipäivää, sekä maailman kuunnelluin podcast, murhamysteeriä ratkova Serial, joka on edelleen mukaansatempaavin podcast, jota olen kuunnellut. Eikä saman tekijätiimin junttihikiällä asuvasta kellonkorjaajasta kertova S Townkaan kauaksi jää. Anton & Joonas, ihan parasta kotimaista podcastia. Viihdyttävä talousaiheinen #rahapodi. Kaverini Laurin hostaama räpin erikoisohjelma Tuplariimi, nörteille ja nörttimielisille sopiva tietokoneaiheinen Vikasietotila, sekä uusin löytöni Loukomiehen koulu, joka loistaa hyvillä vierailla ja oivaltavilla kysymyksillä.

Unohtamatta tietenkään Podcastien megastara Tim Ferrissiä, jonka show’ssa ovat vierailleet kaikki maailman huiput aina musiikkituottaja Rick Rubinista Arnold Schwarzeneggeriin. Tuota showta on muuten tehty tätä kirjoittaessa 241 jaksoa, joista suurin osa kestää yli tunnin ja joista suurin osa on oikeasti kuuntelemisen arvoisia. Että eikun vaan mökille kuuntelemaan.

Olen koukussa podcasteihin. Myönnän sen. Kuuntelen podcasteja aina kun olen yksin ulkona. Matkalla töihin tai töistä kotiin. Matkalla salille, uimaan, bänditreeneihin. Kuuntelen podcasteja kun laitan ruokaa, kuuntelen niitä kun tiskaan. Kuuntelen niitä bussimatkoilla, keikkareissuilla, joskus kun en saa unta. Voisi sanoa, että kuuntelen podcasteja liikaa. Mutta toisaalta, mikä sitten on liikaa?

Olen koukussa podcasteihin. Myönnän sen. Kuuntelen podcasteja aina kun olen yksin ulkona. Matkalla töihin tai töistä kotiin. Matkalla salille, uimaan, bänditreeneihin.

Olen järkeillyt asian niin, että koska en lue, on parempi sivistää itseään edes jollain tavalla. Ja kuten kirjojakin, hyviä uusia podcasteja tulee jatkuvalla syötöllä. Musiikkia en enää juurikaan kuuntele. Jostain syystä uudet levyt eivät enää kiinnosta. Onko sitten niin, että podcast-kenttä kuplii tällä hetkellä enemmän kuin musiikkikenttä? Uutuuden viehätys? Jos kaikki riffit on jo tehty, niin kaikkia maailman vieraita ei ainakaan ole vielä haastateltu.

Article was written by

We use cookies on this website to make your browsing experience better. By using the site you agree to our use of cookies.

I understand and accept this.

Send this to a friend